Ylämaan Terrierit asuntovaunulla

-Auts, ompas vielä kuumaa. Ari-Matti Ylämaan Terrieri puhalteli kuumaa makkaraa.

-Lapset, täällä on teillekin makkarat valmiina. Mervi Ylämaan Terrieri sanoi grillin ääreltä. Heillä oli omalla vaunupaikalla pallogrilli mukana, jossa valmistui kaikki kesän grilliherkut.

-Äiti, voinko mä vielä mennä leikkimään Jannen kanssa? Sasu-Matti kysyi saatuaan syötyä.
-Minulla on tuolla vielä lettutaikina tulossa. Pääsen kohta paistamaan niitä. Mervi sanoi.
-Pelatkaa vaikka korttia? Ari-Matti ehdotti.
-Tylsää, ihan tylsää. Tiina vastasi.
-Niin on. Sasu-Mattikin toisti.

-Siellä on vaunussa vanhoja lehtiä laatikossa. Lukekaa vaikka niitä hetki. Mervi ehdotti.
-Tylsää. Sasu-Matti sanoi.
-Mä meen kattomaan mitä siellä on. Tiina innostui.
-Mä tuun sit kanssa. Sasu-Matti sanoi ja lapset menivät vaunuun sisälle.

-Näitäkö äiti tarkoitti? Sasu-Matti avasi laatikon.

-Ootas, nää on kyllä ihan ikivanhoja lehtiä. Tiina totesi.

-Otetaan nää esiin ja katotaan mitä nää on. Sasu-Matti levitti lehdet vaunun lattialle.
-Help, Koululainen ja Suosikki. Tiina lueskeli.

-Hei, täällä on joku juliste välissä. Kukaan ei oo ikinä irrottanut sitä. Sasu-Matti huomasi ja irrotti julisteen varovasti lehden välistä.
-Mikä se on? Tiina kysyi kun Sasu-Matti aukaisi julistetta.
-Legendaalinen Elvis. Sasu-Matti tutki julistetta.
-Isää, täällä on joku sun vanha lehti. Tällänen suosikki, täällä oli juliste välissä. Kuka on Elvis? Tiina huusi isälleen.
Ari-Matti tuli sisälle lasten luokse.
-Vanha suosikki lehti, sitä on tullut aikoinaan luettua. Ari-Matti totesi.
-Mutta kuka on tää Elvis? Sasu-Matti näytti julisteen kuvaa isälleen.

-Elvis on yksi maailman tunnetuimpia laulajia. Elvistä kutsutaan Rock and Rollin kuninkaaksi, hän kuoli ihan liian nuorena. Elvis on myynyt paljon levyjä ja kotontakin löytyy muutamia Elviksen levyjä. Voidaan kuunnella kun palataan kotiin. Ari-Matti kertoi.
-Ai jaa, oliko sillä hyvä laulu ääni? Tiina kysyi.
-Love me tender, love me sweet... Ari-Matti alkoi hyräillä Elviksen laulua.
-Iskä, lopeta. Sä et varmaan oo niinkuin se Elvis. Tiina sanoi.
-Elviksellä oli paljon hyviä lauluja. Vai mitä Mervi? Ari-Matti kysyi.
-Niin oli. Mervi vastasi ja tuli sisälle paistamaan lettuja.
-Mä luen tän jutun täältä lehdestä. Se varmaan kertoo paljon. Sasu-Matti otti lehden isältään.
-Lue vaan. Ari-Matti sanoi.
-Saanko mä laittaa tän julisteen mun sängyn yläpuolelle kun teilläkin on noita julisteita seinällä? Sasu-Matti kysyi.
-Matkaviirejäkö tarkoitat? Ari-Matti kysyi.
-Niitä juuri. Sasu-Matti vastasi.

-Voit sinä laittaa. Ari-Matti sanoi ja lapset jäivät lukemaan vanhoja lehtiä.

-Täällä olisi lettuja kaikille. Mervi huusi saatuaan ison kasan valmiiksi.
-Kiitos äiti, nää sit riittää mulle. Tiina sanoi saatuaan lautaselle lettuja.

-Täällä on vielä isot kasat lettuja. Mervi sanoi.

-Pojat sitten ainakin syövät kunnolla. Eikös? Hän kysyi ja käänsi lettupannulla letut.
-Joo, mulle ainakin maistuu sata lättyä. Sasu-Matti sanoi.
-Selvisikö sinulle nyt kuka on Elvis? Ari-Matti kysyi.
-Taisi olla aika stara, kova äijä. Sasu-Matti totesi ja sai vanhemmat hymyilemään. Elvis oli aikamoinen tähti.
-Sinä tiskaat tämän rasvakäryn sitten. Mervi sanoi Ari-Matille.
-Juu, juu, Ari.Matti hymyili ja söi innolla lettuja.
Näiden herkkujen vuoksi hän tiskaisi vaikka pari päivää. Sen verran hyviä letut olivat.

Vaunupaikalla numero 35 oli Hulokin perhe saanut kierreltyä koko Suvicampingin alueen läpi. Lapset Vilho ja Jaakko alkoivat väsähtää päivän tohinasta.

-Täällä olisi pojat vielä jäätelöä. Äiti leikkaa teille pienet palaset. Reija sanoi ja leikkasi vanilija jäätelöstä paloja valmiiksi.

-Minulle ainakin 3 palaa. Mikko totesi.
-Tämä näyttää kyllä hienolta leirintäalueelta. Reija sanoi.
-Ehdottomasti, kaikki on niin siistiä ja paljon täällä on lomalaisia. Mikko totesi.
-Vuokrataan joku ilta saunatilat niin näemme nekin. Harmi kun ne oli jo tältä illalta varrattuna. Reija sanoi.
-Totta. Olisi tehnyt hyvää päästä saunomaan. Mikko sanoi.
-Shhh, katso, pojat nukahtivat. Reija huomasi.
-Minä nostan heidät kohta autoon nukkumaan. On tainnut olla väsyttävä päivä. Mikko sanoi.
-Vie samalla tämä toinen jätski pakkaseen, sulaa muuten tähän pöydälle. Reija ojensi toisen jäätelö.
-Viedään. Mikko sanoi ja vei jäätelön pakastimeen.
Täällä Suvicampingilla he viettäisivät seuraavan viikon lomaillessa.

( Tervetuloa lukemaan Suvicamping tarinoita seuraavassa tekstissä, tarina jatkuu vielä muutaman tarinan verran)

Mimmin tupa

Sepi ja Marja-Leena olivat saapuneet takaisin vuokraamalleen mökille Mimmin Tupaan. Sepi luki penkillä lehteä ja Marja-Leena nousi ylös.
-Taidan mennä tekemään meille ruokaa. Hän sanoi.

Hän jätti kotiliesi lehden penkille ja meni mökin keittiöön.
-On se hyvä että täällä on kaikki varusteet ruuanlaittoon. Marja-Leena sanoi kun Sepi tuli perästä päin sisälle.
-Helpottaa monen lomalaisen arkea. Nykyään taitaa monet lomailla mukavuuksien ympäröimänä. Sepi sanoi.
-Ennen vanhaan oli ulkohuusit, nykyään on vaikka mitä käymälöitä ja vessoja. Marja-Leena sanoi.
-Mahdetaanko näihin mökkeihin vielä joskus remontoida wc-tilat? Sepi mietti olohuoneesta.

-Luulisi että joskus tulevat. Kyllä tälläisen paikan pitämisessä on työtä. Marja-Leena sanoi.
-Vaunupaikkojakin on 35, mökkejä kaksi, isot tilat infossa ja huoltorakennuksessa, isot saunatilat ja monta grillipaikkaa. Sepi sanoi. Hän oli lukenut Suvicampingin karttaa ja opasta.
Marja-Leena sai keittiössä valmistettua pinaattikeittoa ison kattilallisen.
-Tästä riittää sitten huomiseksikin, ei tarvitse kuin lämmittää. Marja-Leena sanoi.

-Laitanko valmiiksi jäähtymään? Hän kysyi.
-Laita vaan. Se on kumminkin niin kuumaa. Sepi vastasi. Marja-Leena nosti kattilan tiskipöydälle ja laittoi keittoa lautasille. Sepi tuli keittön puolelle.
-Tuoksuupas hyvältä. Keitit oikein kananmunia keiton kaveriksi. Sepi ihasteli.
-Tottakai. Marja-Leena sanoi.

-Lusikat jäi, otatko ne tuosta vetolaatikosta? Marja-Leena huomasi.
-Tottakai. Sepi sanoi ja otti lusikat laatikosta keittoa varten.
-Minä sitten korjaan pöydän ja tiskaan. Sepi tuumasti kun he olivat saaneet syötyä.
-Kiitos, minä sitten käperryn tuonne torkkupeiton sisälle ja nostan jalat ylös. Olen kävellyt tänään niin paljon että jalkani ovat aivan kipeät. Marja-Leena sanoi.
-Minä tuon peiton sinulle. Sepi sanoi ja ojensi olohuoneessa peiton Marja-Leenan jaloille.
-Kiitos. Annatko vielä tuon Jane Austenin kirjan, aion lukea sen tämän mökkiviikon aikana loppuun asti. Marja-Leena pyysi ja sai kirjan luettavaksi.
-Nauti sinä lukemisesta niin minä laitan keittiön kuntoon. Sepi hymyili ja alkoi järjestää keittiötä.
Marja-Leena alkoi lukea innolla lempikirjailijansa kirjaa.

Asuntovaunu alueella oli vipinää. Tänään oli muutama vaunu lähtenyt ja uusia lomalaisia oli tullut tilalle. Lapukka perhe oli vuokrannut vaunupaikan koko kesäksi.
-Jonna, miksi sä oot liukurit mukaan? Ei näillä tee täällä mitään. Janne heilutti liukureita pikkusiskolleen.
-Mää halusin. Jonna sanoi,

-Nää on talviliukureita, niillä lasketaan mäkeä kun on talvi. Janne sanoi.
-Mää halusin ne. Isi, Janne kiusaa. Jonna sanoi isälleen joka torkkui riippukeinussa lehti sylissä.
-Lapset, lapset. Pauli koetti rauhoittaa tilannetta. Kärpänen pörräsi inhottavasti hänen ympärillään.
-Missä se kärpäslätkä oikein oli, Pauli vaihtoi asentoaan.

-Mä meen sisälle. Jonna sanoi ja meni asuntovaunuun sisälle. He olivat tulleet isolla 7-hengen autollaan leirintäalueelle heti kesän alussa ja koko vaunun edusta oli täynnä heidän kesänvietto tarvikkeita. Janne ja Pauli olivat kasanneet teltan jossa välillä lapset yöpyivät.
-Jonna, mikäs nyt hätänä? Katja kysyi nuorimmaltaan.
-Mää tulin sisälle leikkimään. Jonna sanoi ja alkoi leikkiä sisällä omilla leluillaan.

Perheen tytär Minja oli vaunussa suihkussa. Hän oli leikkinyt aamun innoissaan ystävänsä Ursula Pennasen kanssa mutta nyt oli niin kuuma päivä,että hänen piti käydä vilvoittelemassa välillä.

-Hmmm... Täällä tuoksuu ihan grilliltä. Onkohan naapurit alkamassa grillaamaan? Minja mietti ja puki ylleen uuden mekon.
-Mitä te teette? Janne kävi kysymässä naapurivaunun lapsilta.
-Me grillataan, äiti sanoi että on pakko syödä ennen kuin voi leikkiä. Sasu-Matti Ylämaan Terrieri vastasi.
-Pelataanko sitten jalkapalloa? Janne kysyi.
-Jos äiti päästää vielä leikkimään. Sasu-Matti vastasi.
-Mulla ei oo mitään tekemistä. Janne valitti.

-Tuu jo Sasu, äiti oottaa. Tiina toi veljelleen kylmää coca-colaa juotavaksi.
-Nyt on pakko mennä. Sasu-Matti sanoi ja Janne tuli takaisin oman pihan puolelle.
-Janne, missä se kärpäslätkä on? Pauli kysyi.
-Ei mulla oo mitään kärpäslätkää. Siinä se oli just sun vieressä. Janne vastasi.
-Mihin minä sen tiputin? Pauli nousi istumaan ja koko riippukeinu meinasi keikahtaa. Samaan aikaan Jonna heilutteli kärpäslätkää vaunun sisällä.
-Mää saan sen kohta kiinni, mää saan sen ihan kohta kiinni. Hän ajoi takaa pientä kärpästä sisällä ja oli hakenut isältä tippuneen kärpäslätkän avukseen.

( Suvicamping tarina jatkuu seuraavassa tekstissä, tervetuloa lukemaan lisää tarinoita leirintäalueelta)

Urhon Torppa

Eveliina Lyhytkarva saapui Jimin ja Hetan kanssa Urhon Torpalle. Suvicampingillä oli vuokrattavana kaksi lomamökkiä ja he olivat saaneet tämän vuokrattua itselleen.
Juha odottelikin heitä jo mökin etupihalla.

Heta ja Jimi pääsivät pyörän kyydistä pois ja Heta kiiruhti heti tutkimaan uimarengasta.

-Nyt ei mennä uimaan Heta. Me olimme jo aamupäivällä. Mennäänkö hiekkalaatikolle? Juha ehdotti.
-Joo, memmää, Heta innostui.
-Mennään hetkeksi, sitten teidän pitää mennä päiväunille. Eveliina sanoi. He lähtivät kävellen lähellä olevalle hiekkalaatikolle.
-Katsokaa lapset, tuolla on orava. Juha näytti puuhun kipeävää oravaa lapsille.

-Mä,mä. Jimi yritti päästä oravan perään.
-Et sinä kulta pieni voi kiivetä puuhun. Orava on liian vikkelä. Eveliina sanoi.
-Katso Jimi, orava kiipeää noin korkealle. Juha nosti Jimin ylös katsomaan oravaa.

-Nyt se lähtee vielä ylemmäs. Eveliina näytti Hetalle.

-Oravat ovat niin vikkeliä. Juha sanoi ja he saapuivat hiekkalaatikolle. Jimi alkoi innoissaan tehdä hiekkakakkuja.

-Heta, älä mene tästä mihinkään. Ollaan nyt hiekkalaatikolla. Juha katsoi Hetan perään.
-Tonne, tonne. Heta näytti.
-Odotas tulen katsomaan mitä sinä siellä katsot. Juha lähti Hetan perään.

-Oi, siellä on jokun pupu. On varmaan tässä leikkiessä sinne tippunut. Juha huomasi mitä Heta yritti näyttää.
-Odotas, isä nostaa sen sieltä. Juha sanoi ja nosti pupun turvaan.

-Jospa minä vien tämän infoon, jos joku vaikka kaipaa unileluaan. Ettei vain tule itku illan tullen. Juha sanoi. Eveliina oli samaa mieltä, unilelut oli niin tärkeitä pienille lapsille.
-Mene vain, minä olen tässä sen aikaa lasten kanssa. Eveliina vastasi.
Hetakin tuli hiekkalaatikolle veljensä seuraan ja alkoi tutkia mailan kanssa hiekkaa.

Lasten leikkiessä aika unohtui ja pian Eveliina huomasi että Jimi alkoi väsähtää.
-Nyt kerätään lelut ja lähdetään Torpalle takaisin. Eveliina keräsi lelut kasaan ja lähti lasten kanssa Torpalle. Siellä Juha koetti saada radiota toimimaan,
-En kyllä tiedä mikä tässä on vikana. Hän pyöritti kanavia mutta mitään ei kuulunut.

-Minä sinua odotin hiekkalaatikolla. Eveliina sanoi.
- Jäin suustani kiinni infossa Keijon kanssa. Juha myönsi.
-Arvasin sen. Oletteko vielä menossa kalaan joku päivä? Eveliina sanoi.
-Juu, lauantaina ajateltiin mennä. Osaisikohan Keijo katsoa radiota? Juha mietti ja avasi Torpan oven. Hän oli Keijo Paimenen kanssa vanhoja kavereita.
Heta innostui samantien leikkimään legoilla.
-Heta, leiki nätisti. Äiti laittaa ensin Jimin nukkumaan ja sitten sinut. Eveliina sanoi.

Eveliina laittoi Jimin unipussiin ja lauloi unilaulua poika sylissään. Silmät lurpsahtelivat kiinni mutta Jimi sinnitteli hereillä.
-Taidat kaivata siskoasi unikaveriksi. Eveliina hymyili.

-Lämmitätkö Hetalle tilkan maitoa? Jos vaikka uni tulisi paremmin? Eveliina kysyi Juhalta.
-Tottakai, lämmitän heti. Juha vastasi.

Heta oli jo ehtinyt kaataa legolaatikon väärinpäin kun Eveliina haki hänetkin päiväunille.
-Tänne vain, unipussiin nukkumaan. Isä tuo kohta sinulle vähän maitoa. Eveliina sanoi.
-Täällä olisi maitopullosi. Juha sanoi ja ojensi Hetalle maitopullon.

Eikä aikaankaa kun kaksoset nukkuivat molemmat täydessä unessa päiväunia.
-Mitä jos minä käväisen Keijon luona tuon radion kanssa.. jos se saataisiin vaikka toimimaan. Juha ehdotti.
-Minä laitan sillä välin pyyhkeet valmiiksi ehtoon suihkussa käymistä varten. Saadaan lapset suihkutettua, ovat kuitenkin hikisiä päivän leikeistä. Eveliina sanoi.
-Tuonko kaupasta samalla jotain? Juha kysyi.
-Täällä on kaikkea. Ei tarvitse. Eveliina sanoi ja jäi laittamaan pyyhkeet ja shampoot valmiiksi.

( Suvicampingin tarinat jatkuvat seuraavassa tekstissä- tervetuloa lukemaan.
Tässä kohden pitää vielä  kiittää kahta innokasta koululaista, Ellaa ja Ellaa kuvaus'avusta. Neitokaiset saivat otettua oravasta kuvat puussa kipeämässä täydellisesti- kiitos! )

Grillaamassa

Suomenkarja perhe oli saapunut uimarannalta grillauspaikalle. Suvicampingilla oli useampia grillauspaikkoja.
-Äiti, saanko mä syödä jo herneitä? Martta Suomenkarja kysyi vanhempiensa aloittaessa grillaamista.
-Voit syödä. Kuoritko Sisullekin herneitä? Laila äiti pyysi.
-Laitan. Martta sanoi ja alkoi kuoria heidän ostamia herneitä.

-Täällä olisi Sisu sinullekin herneitä. Martta sanoi pikkuveljelleen. Sisu oli enemmän kiinnostunut äidin kattamista herkuista. Pian olisi tulossa grillimakkaraa. Se oli vielä vain liian kuumaa Sisulle.

Laila ja Iivari olivat molemmat grillaamassa lisää makkaraa.
-Kyllä sitä kesällä vain maistuu makkara. Iivari totesi.

-Ehdottomasti. Pitäisikö vielä lisätä puita jos grillataan yksi makkarapaketti lisää? Laila mietti.
-Voisihan sitä laittaa. Iivari totesi ja katsoi oliko hänen makkaratikun makkara jo tarpeeksi tummunut. Makkara piti olla kunnolla kärvennetty.

Sepi ja Marja-Leena Hiireläinen olivat ostaneet jätskit Donna Lampaan jäätelökärrystä.

Suvi Länsilaika oli kiertämässä Suvicampingin viheralueet kesätyöntekijän Meiju Raitalan kanssa.

-Meiju, kasteletko sinä grillipaikan kasvit, niin minä katson ettei ole roskia levitetty maahan. Suvi sanoi.

Meiju kasteli grillipaikan kukkaset ja grillaajia oli muistutettu että grillipaikka pitää pitää siistinä.

-Heippa Janne. Meiju huomasi Jannen puunhakuu paikalla.
-Tervehdys. Saatteko Suvin kanssa käytyä kukkaset läpi? Janne kysyi. Hän oli aamun ollut leikkaamassa ruohoa ja nyt hän kävi läpi että kaikilla grillauspaikoilla oli puita valmiiksi.
-Saadaan. Meiju vastasi.

-Täällä on vielä tilaa roskissa, tulen myöhemmin tyhjäämään roskat. Jäteauto lupasi huomenna poiketa tyhjäämässä kaikki roskasäiliöt. Janne sanoi.
-Hyvä, sanon Suville. Meiju sanoi ja näki Suvin kauempana keräävän tyhiä karkkipapereita maasta.
-Ei ne lapset aina huomaa laittaa tyhjiä pusseja roskiin. Janne sanoi.
Suvicampingin pitäminen kunnossa vaati paljon aikaa ja siksi kesäisin Suvi ja Janne palkkasivat alueelle useampia kesätyöntekijöitä.
-Ei varmasti, meilläkin nuorempia sisaruksia saa siitä aina muistuttaa että roskat roskiin. Meiju totesi.
Suomenkarju perhe jäi herkuttelemaan grillipaikalle makkaraa kun Donna Lammas kierteli omalla kärryllään Suvicampingiä läpi. Hän pysähtyi levähdyspaikalle ja jäi odottamaan josko tulisi jäätelön ostajia paikalle.

David Sammakko tuli ruokataukonsa päätteeksi hakemaan jätskipuikon.
-Donna, minulle se tavallinen jätskipuikko. David sanoi.
Donna etsi jäätelökärrystä Davidin suosikkijäätelön.
-Enkö tälläkään kertaa saa ehdottaa että kokeilisit tämän kesän uutuusjäätelöitä? Donna kysyi.
-Tämä riittää vallan mainiosti. David sanoi ja avasi jäätelön paketista.
-Seuraavalla kerralla sitten voisit ottaa jäätelötuutin. Donna totesi kun David haukkasi jäätelöstään palasen.

-Ei, tämä vain on parasta. David vastasi hymyillen ja lähti kävelemään takaisin uimarannalle. Donna jäi odottamaan uusia asiakkaita kun Kalle ja Liinus Kalasanta näkyivät kävelevän kärrylle hakemaan jäätelöä.

( Suvicamping tarina jatkuu seuraavassa tarinassa, tervetuloa lukemaan)