Palju

Lapset keräsivät innoissaan uimatarvikkeita. Sepi oli luvannut lämmittää paljun veden lämpimäksi.

Marja-Leena oli täyttänyt vesiletkun kanssa paljun vedellä ja vei vesiletkun pois uimareiden tieltä. Sepi  pisti puita pesään jotta vesi lämpensi lasten uimareissua varten.
-Vielä pari puuta, sitten riittää. Sepi totesi.

-Mummi, mitä sinä vielä teet? Riku kysyi.
-Tuon vielä pari ämpärillistä vettä. Marja-Leena sanoi ja kaatoi vesiämpärit paljuun.

-Kyllä siinä on varmasti tarpeeksi vettä lasten pulikointia varten. Sepi katsahti paljuun.
-Eini, sinä et pääse tänään uimaan. Sinä menet sitten huomenna äidin ja isän kanssa uimaan. Osku sanoi pikkusiskolleen.

-Mummi vahtii sinua tässä. Annetaan isompien lasten pulahtaa tänään paljuun. Marja-Leena sanoi uimarenkaan päälle kiipeävälle Einille.
-Kohta päästään uimaan, kohta päästään uimaan. Mari hyppeli innoissaan. He olivat Rikun kanssa vaihtaneet uimavaatteet päälle ja kohta he pääsisivät pulikoimaan.

-Eiköhän se ala olla sen verran valmista että voitte mennä uimaan. Sepi sanoi lapsille. Mari kiipesi innoissaan paljun portaita.
-Minulla on täällä sitten pyyhkeet teille. Marja-Leena sanoi.

-Oi, tämähän on vallan mainio uimapaikka. Paljon parempi kuin ne meidän puhallettavat uima-altaat mitä ennen on ollut kotipihassa. Riku totesi päästyään veteen.
-Ihanaa, täällä vaan voisi kellua. Mari innostui.

-Aurinko menee välillä sopivasti pilveen, niin ei ole ihan kuuma päivä uiskennella. Sepi katsahti taivaalle.
-Pihakeinukin kuivui tällä säällä niin nopeasti kun ei ole liian kuuma eikä liian sateinen päivä. Marja-Leena sanoi ja kiiruhti Einin perään joka halusi mennä hiekkalaatikolle leikkimään.
-Riku ja Mari, täällä on uimapatja vielä. Kumpi haluaa testata? Osku toi uimapatjan paljulle.

-Minä, minä. Riku huudahti ja nousi paljun reunustalle seisomaan. Vesi loiskui ympäriinsä.
-Minä menen siksi aikaa pois. Mari sanoi ja kiipesi pois altaasta.

-Tämä on aivan mahtavaa. Riku oli innoissaan uimapatjalla.
-Haluatko sinä mennä Osku uimaan? Mari kysyi veljeltään.
-Uikaa te vaan, en minä jaksa tänään. Osku vastasi.

-Nyt se patja pois, minä tulen sinne takaisin uimaan. Mari sanoi ja Riku antoi patjan takaisin Oskulle palju terassille. Hän pulahti takaisin veteen veljensä seuraksi. Eini tuli takaisin hiekkalaatikolta ja kiipesi märän uimapatjan päälle.
-Voi sinua pikku neiti, nyt sinut pitää kuivata. Marja-Leena nappasi pyyhkeen Einiä varten. Sepi laittoi vielä yhden klapin lämmittämään vettä.

-Kyllä meidän kelpaa uida paljussa. Mari sanoi Rikulle.
-On täällä kivaa. Riku vastasi.

-Minäkin voisin pulahtaa siellä paljussa. Sepi sanoi kun lapset olivat aikansa uineet.
-Mä tuun just pois, niin pääset uimaan. Mari sanoi.
-Samoin. Riku totesi ja Marja-Leena ojensi pyyhkeet lapsille kuivausta varten. Sepi sai uimavaatteet ylleen ja pulahti veteen.
-Ompas tämä lämmintä vettä. Hän totesi.

-Tässä sinulle kellukkeet jos tarvitset. Marja-Leena heitti lasten uimakellukkeet altaaseen.
-Pah, kyllä sitä vielä näinkin vanha osaa jotenkuten uida. Sepi tuumasi ja nautti auringon paisteesta.

-Sepi, veteen tuli joku ötökkä. Ihan sinun oikean jalan reunassa. Riku sanoi.
-Varo ettei se pistä. Mari varoitti.
-Ei se pistä, ötökän siivet ovat kastuneet. Minä laitan sen täältä yli laidan jos se vielä lähtisi lentoon kun siivet kuivuvat. Sepi sanoi ja auttoi ötökän pois altaasta.
Kauaa aikaa ei hänkään paljussa uinut sillä Marja-Leenalla oli kädet täynnä töitä Einin perässä juoksemisessa.
Isommat lapset vielä innostuivat käymään uimassa uudestaan ja pian palju olikin täynnä uimaleluja irtoroskineen uimareiden jäljiltä.

Koko uimaväki lähti pistämään kuivat vaatteet päällensä. Tänään oli mökillä riittänyt ohjelmaa ja varmasti uni maittaisi kaikille.

Oikein hyvää loppukesää 2017 kaikille lukijoille! 

Kiitos Tuija.S aivan upeasta paljusta joka on tehty mittatilaustyönä sylvanian families eläimille. Tuijan minituotteita myynnistä sivulta : http://www.tuijanminipuoti.com/verkkokauppa

Kiitos ihanat assistentti apulaiset pihassa kuvausavusta ja loistavista ideoista kuvatessa. Kiitos meidän Ella sekä naapurit Ella, Arttu, Elias ja Anna. Laitan vielä sivublogin puolelle lisäkuvia näiden kolmen mökkitarinan tekemisestä apulaisineen. Täältä pääset lukemaan kuvauksien tekemisestä: kesakuvauksia 2017- ruudun takaa

Pihakeinun maalaus

-Mari, nyt voisit tulla auttamaan meitä seuraavassa projektissa. Pasi Tammihiiri sanoi tyttärelleen.
-Jee, minä saan olla assistenttina. Nyt pojat saa leikkiä Einin kanssa. Mari oli innoissaan. Aiemmin samana päivänä Mari oli leikkinyt pikkusiskonsa kanssa kun perheen pojat olivat auttaneet isää keinun kasaamisessa.
Saunamökille oli tuotu pihakeinu joka odotti maalausta. Sepi Hiireläinen oli saanut keinun alle pressun jotta maalia ei tippuisi suoraan mökin pihaan.
-Teillä on ihan hassut vaatteet. Mari naurahti Pasille ja Pasia auttamassa olevalle Sepille.
-Kuules nuori neiti, meillä on jätesäkistä essut. Maali ei niin vain lähdekkään vaatteista. Sepi tuumasi.
-Siltikin ihan hassua. Mari sanoi ja Pasi toi maalipurkit ja sudit maalaamista varten.

-Tämä ruskea on kyllä hyvän värinen. Sepi katsoi maalipurkin väriä.
-Sopii muiden pihakalusteiden kanssa samaan sarjaan. Pasi kertoi miten oli tehnyt päätökset väristä.
-Minä olisin valinnut punaisen värin. Mari sanoi.
-Koetetaan pitää piha yhtenäisen värisenä. Pasi sanoi ja otti itselleen maalipurkin ja sudin.

-Tarvitsetko Sepi apua? Minä toimin tänään teidän apulaisena. Mari kertoi.
-Me sovimme niin että Mari auttaa maalauksessa kun pojat auttoivat kasaamaan keinun. Pasi kertoi.
-Hieno juttu Mari, kerron kun tarvitsen apua. Sepi sanoi ja alkoi maalaamaan keinun toiselta puolelta.

Marilla oli rättejä kädessä että maalarit saisivat putsata käsiään tai ylimääräistä maalia keinun pinnalta tarvittaessa.
-Voisikohan tällä maalata? Mari mietti ja kokeili rätillä maalipintaa. Samantien rättiin tarttui ruskea maali.
-Ups, anteeksi Sepi. Koetin vain auttaa. Mari sanoi.
-Maali tarttuu siihen samantien, katso nyt ettei kätesi ole yltäpäältä maalissa. Sepi sanoi.

-Ei onneksi ole. Minä annan teille puhtaita rättejä jos te tarvitsette. Mari päätti ja laittoi tahriintuneen maalirätin pressun päälle.
-Hyvä, sinä voit tarkistaa meidän maalausjälkemme jos joku kulma meinaa jäädä ilman maalia. Sepi ehdotti.
-Hyvä ajatus, käyn katsomassa miten isän maalaus sujuu. Mari innostui.

-Isä, tarvitsetko apua? Mari kysyi
-En tällä hetkellä. Varo ettet saa täältä maaliroiskeita päällesi. Pasi oli kiivennyt tikapuille ja maalasi keinun yläosaa.
-Varon. Mari sanoi ja siirtyi sivummalle. Samassa Pasin maalisuti tipahti hänen kädestään maahan.
-Voi ei. Pasi kiiruhti tikkaita alas. Mari oli onneksi juuri ehtinyt alta pois.

-Tässä isä sinulle uusi maalisuti ja rätti jos tarvitset? Mari oli valmiina auttamassa.
-Kiitos, puhdistetaan tämä toinen maalisuti josko sillä vielä saisi maalattua. Pasi nosti pudonneen maalisudin maasta.
-Onneksi meni vaan pressun päälle. Mari sanoi.
-Niinpä. Pasi puhdisti sudin ja pääsi jatkamaan maalausta. Pikku hiljaa pihakeinu alkoi muuttaa väriään puunvärisestä kauniin ruskeaksi.

-Tänään on kyllä ollut hyvä päivä. Lapset sai keinun ja aikuiset saa nyt oman keinun. Mari sanoi.
-Kyllä pihakeinu pitää mökillä olla. Sepi sanoi saatuaan keinun maalattua valmiiksi.
-Nyt vain odotellaan hetki että keinu kuivuu ja katsotaan riittääkö yksi maalauskera. Pasi sai myös oman puolensa keinusta valmiiksi. Hän oli ostanut nopeasti kuivuvaa ja säänkestävää maalia.
-Joko saa testata onko maali kuivunut? Mari oli malttamaton.
-Kokeile hetken kuluttua. Pasi sanoi.

Eikä Mari kauaa jaksanut odottaa kun hän kokeili että maali on tarpeeksi kuivunut. Hän istahti keinuun ja alkoi siinä kiikkua.
-Valmista tuli. Hän totesi.
-Hyvä, onko apulaisemme tyytyväinen työn jälkeen? Sepi kysyi.
-Olen, tämä näyttää hyvältä. Mari vastasi. Pasi vei maalipurkit varastoon ja Sepi alkoi puhdistaa maalisuteja. Tarvittaessa he vielä maalaisivat keinun uudestaan suojamaalilla jotta maalipinta säilyisi pitkään hyvänä. Kun kumpikin oli saanut työnsä tehtyä he poistivat pressun keinun alta. Mari kävi sanomassa muille että keinu on valmiiksi maalattu.

-Tää tuoksuu ihan maalille. Osku tuli Marin seuraksi keinuun.
-Niin sen kuuluukin kun se on juuri maalattu. Mari sanoi.
-Yök, en tykkää. Osku totesi. Riku viihdytti Einiä pikkuautoilla ja Riitta pääsi saunamökin sisäremontin puolelta katsomaan pihalla tapahtuvia muutoksia.
-Hyvin täällä työt etenee. Riitta sanoi Pasille.
-Enemmän teillä siellä sisällä on työtä repiä tapetteja. Me kyllä Sepin kanssa tulemme sinne auttamaan kun on kaikki vanhat tapetit poistettuna. Pasi sanoi.
-Tiedän sen, onneksi kuitenkin lapset viihtyvät mökillä ulkona, Sehän oli tämän mökin hankinnassa tarkoituskin että lapset saa leikkiä ulkona aamusta iltaan. Riitta sanoi ja kehoitti lapsia tulemaan syömään välillä eväitä. Sepi ja Marja-Leena istahtivat vuorostaan pihakeinuun.

-Pitäisikö meidän mennä lämmittämään se palju lapsille? Sepi ehdotti.
-Lapset varmasti tykkäisivät näin lämpimän päivän päätteeksi päästä paljuun pulikoimaan. Marja-Leena sanoi.
-Tehdään se sitten seuraavaksi kun lapset ovat saaneet pidettyä ruokatauon. Voisin itsekin käydä jotain haukkaamassa. Sepi sanoi.
-Mennään vain ensin syömään. Otin mukaan niitä vadelmamunkkeja mistä tykkäät kovasti. Marja-Leena sanoi.
-Mitäs me sitten tässä vielä olemme, eikun herkuttelemaan. Sepi naurahti ja hekin lähtivät pitämään ruokataukoa kun kerran pihakeinu oli saatu valmiiksi maalatuksi.


KIITOS Pikkiset pihakeinusta, heidän tekemiään nukkekoti kalusteita löytää facebookista sivulta "PikkiSET".
KIITOS meidän Ella, Ella ja Anna assistentin avusta ja kuvausideoista kuvatessa. Iso Kiitos Ella maalausavusta. Keinusta tuli aivan täydellinen <3.

Kesämökille lapsille keinu

Pasi ja Riitta Tammihiiri olivat ostaneet saunamökin perheelleen. Sisätiloissa oli iso remontti urakka edessä, joten tänä kesänä Pasi päätti pistää mökin pihaa kuntoon. Hän pyysi äitinsä Marja-Leena Hiireläisen ja Marja-Leenan miehen Sepin auttamaan pihan korjaustöissä.
Ensimmäisenä kunnostuksena mökin pihaan saapui puukuormana lapsien toivoma keinu. Sinisiipi keinu odotti kasaajiaan.

Riku tuli auttamaan isäänsä ja Sepiä.
-Hmm... mitäs täällä ohjekirjassa sanotaan. Pasi otti ohjekirjan käsiinsä. Sepi oli tuonut työkalupakin kasaamista varten. Riku kuitenkin päätti toimia ohjeiden lukijana ja otti ohjekirjan isältään.
-Nyt ne alkaa kasamaan keinua. Mari iloitsi Oskun ja Einin kanssa.

-Päätypaloista pitäisi aloittaa kokoaminen. Riku tutki ohjekirjan ensimmäistä sivua.
-Onkohan se tämä? Sepi nosti yhden pitkistä puupaloista ylös.

-Vasara ja nauloja. Pasi etsi valmiiksi tarvittavia työkaluja.

-Kuunnelkaas nyt kun sanon täältä ohjeita. On kyllä selkeät ohjeet mitä tulee tehdä. Riku neuvoi.
-Ketjuilla tulee keinulaudat kiinni ylärimaan ja sitten... Sepi suunnitteli.
-Sepi, mennään näiden ohjeiden mukaan. Riku komensi ettei keinun kasaajat tekisi virheitä kasatessa.
-Sopii. Sepi päästi ketjusta irti.

-Pystytetään nyt ensimmäisenä ne päädyt. Pasi sanoi ja otti ohjekirjan Rikulta.
-Miten tämä nyt näyttääkin näin hassulta? Hän ihmetteli ohjekirjaa.
-Isä, sinulla on ohjekirja ihan väärin päin kädessäsi. Riku sanoi.
-No niinpäs onkin, ei mikään ihme että näytti niin kummalliselta kuvalta. Pasi hymähti.
-Mari, tule ottamaan Eini täältä pois ettei satu mitään vahinkoja. Riku pyysi siskoaan.
-Joo, joo. Mari sanoi

-Ota vain Eini pois täältä ettei satu haavereita. Pasikin sanoi ja Mari tuli hakemaan Einin sivummalle. Pikku hiljaa päädyt alkoivat nousta korkeuksiin ja tikkaat haettiin avuksi.
-Tähän vielä nuo tukipalat kiinni. Pasi sanoi ohje oikeinpäin kädessä.

Riku haki sivupäätyjen tukipalat Sepille kiinnitettäväksi.
-Tässä nämä ovat, minä autan sinua. Hän totesi.

-Minä otan nämä keinulaudat ja ketjut sivuun, ettei kaikki mene sekaisin. Riku tuli myös auttamaan ja siirsi osia sivummalle ohjekirjan mukaisesti.

-Nyt sitten toinen pääty pystyyn ja kiinnitetään ylärima. Pasi tuumasi ja sai ylärimaan kiinnitettyä kiinnityskoukut.
-Saadaanko me Einin kanssa auttaa? Mari tuli kysymään.
-Sinä voit auttaa meitä olemalla Einin kanssa. Sinä voit sitten auttaa seuraavassa projektissa. Pasi sanoi.
-Minä autan siinä sitten yksinäni eivätkä pojat saa tulla yhtään auttamaan. Mari päätti.
-Sovitaan niin. Pasi vastasi.

Keinu saatiin harjakorkeuteen ja Pasi alkoi siirtää tikkaita ketjujen kiinnitystä varten.

-Nyt alkaa näyttää jo keinulta. Sepi tuumasi ja Riku auttoi häntä kiinnittämään tukipuita keinun sivuille.
-Vielä vähän on töitä edessä. Riku sanoi.

Pasi siirsi tikkaat keinukehikon eteen ja pyysi Oskua ojentamaan hänelle ketjuja että ne saataisiin kiinnitettyä ylärimaan. Osku sulki ohjekirjan koska enää olisi kiinnitettävä keinulaudat ketjuineen.

-No niin, olisikos siinä keinu nyt sitten valmiina? Pasi kysyi lapsilta kun kaikki keinun osat oli saatu kiinnitettyä hyvin paikoilleen.
-Hyvä isä ja Sepi, te saitte sen kasaan. Mari oli keinusta innoissaan. Marja-Leena ja Riittakin tulivat saunamökin puolelta katsomaan kasattua keinua.
-Sehän on vallan mainio. Riitta sanoi.

Riku meni heti testaamaan keinua. Osku auttoi Einin keinuun ja alkoi antaa hänelle vauhtia.
-Älä anna sitten liian kovia vauhteja ettei Eini tipu alas. Sepi sanoi keinun vierestä ja lapset pääsivät vihdoin keinumaan mökin pihassa. Aikuisille jäi tehtäväksi vain kerätä pakkausjäteet roskiin ja viedä työkalupakki takaisin varastoon.
Keinu oli loistava hankinta Sinisiiveltä.

Hetkeä myöhemmin pojat hakivat mökin lelulaatikosta autot ja alkoivat niillä kisailla pihassa. Onneksi pihassa riitti puuhaa ja tekemistä kunnes saunamökki olisi saatu remontoitua niin sisältä kuin ulko-ovien eteen tehtävästä terassista.

Mari meni vielä hiekkalaatikolle leikkimään Einin kanssa. Hiekkalaatikko oli myös hankittu Sinisiiveltä aiemmin, samoin kuin pihaa koristavat penkit.

KIITOS Sinisiiven minit keinuosista, valmiista keinusta, penkistä, hiekkalaatikosta hiekkojen kera. Sinisiiven minit löytyy facebookista nimellä "Sinisiiven minit". Nämä on tehty mittatilaus työnä sylvanian families eläimille sopivassa koossa.
KIITOS Taru L.punaisesta ja vihreästä miniautosta. Tarun käsien taituruuksia löydät facebook sivustolta "pikkumaista."

ja ennenkaikkea KIITOS ihanat assistentit meidän talon pihassa jotka olitte auttamassa kuvauspuuhissa tämän sekä muutaman muun kesätarinan kuvaamisessa. KIITOS meidän Ella, Ella, Anna, Elias ja Arttu. Teidän ideoista oli iso apu ja kiitos tarkkasilmäisestä kuvausavusta että jokaisessa kuvassa olivat eläimet vaihtaneet asentojaan.  Mikä onkaan hienompaa kun oli mukana innokkaat auttajat auttamassa, kiitos vielä kerran! <3 <3 <3 <3