Augusti ja Bertta Friisiläinen olivat saaneet innostettua messuille mukaansa Eeva-Liisa Pilkkupupusen ja Maija Burmalan.
-Harmillista kun Toivo ja Fanni sairastuivat. Augusti tuumasi junaan päästyään.
-Olisi se ollut kiva jos muutkin olisivat pääseet, mennään nyt tällä väellä tällä kertaa. Bertta vastasi.
-Tuomokin oli niin nuhainen, että oli pakko sanoa että jää nyt kotiin lepäämään. Eeva-Liisa kertoi miehestään.
-Onneksi sentään Maija pääsi matkalle mukaan. Bertta iloitsi. Maija oli Viherkodin uusimpia asukkaita miehensä Markon kanssa. Marko oli eläkkeellä oleva opettaja mutta hän vielä kävi luennoimassa kaupungissa oppilaille. Tälläkin kertaa hän oli työmatkalla.
-On hienoa lähteä katsomaan miltä Tampereella näyttää. Maija iloitsi ja etsi oman junapaikkansa.
1,5 tuntia myöhemmin ja juna-asemalta taksin ottamisen jälkeen osa Viherkodin väestä saapui Vapriikkiin.
-Sovitaanko niin että jokainen kiertää miten haluaa ja nähdään sitten aulassa parin tunnin kuluttua? Eeva-Liisa ehdotti.
-Sopii. Muut vastasivat ja he lähtivät katsomaan miltä messuilla näyttäisi. Eeva-Liisa ihasteli messujen kukkasia. Niitä oli tarjolla useammassakin myyntipöydässä.
-Mitä minä veisin kotiin tuliaiseksi täältä? Eeva-Liisa mietti tutkiessaan kukkaloistoa. Hän päätyi ostamaan muutaman gerberan maljakossa kotiin vietäväksi. Sylviankadun kukkakauppa oli kevään ajan vielä remontissa ja uudet isommat tilat olivat aukeamassa vasta huhtikuussa.
-Katsos Bertta, täällä on kurkkumopo. Muistatkos kun niitä oli joskus kaikilla pienillä lapsilla? Augusti huomasi.
-On kyllä hieno. Bertta tuli ihastelemaan.
-Pitäisikö meidän ostaa kaksosille tälläinen valmiiksi? Augusti mietti.
-Ostetaan vaan. Pikkuiset voivat sitten sillä leikkiä yhdessä. Bertta päätti ja he ostivat kurkkumopon lapsenlapsille. Maija kierteli yksinään pöytiä.
-Hmm.. Hän mietiskeli pöydän äärelle.
-Voisin ostaa muutaman lehden kotiin luettavaksi. Hän huomasi vanhoja lehtiä pöydän ääressä.
Toisen pöydän ääreltä Maija löysi itselleen ihanan keväisen hatun joka sopi niin täydellisesti hänen asunsa kanssa. Se oli ehdottomasti ostettava.
- Kierrelläänkö vielä vai joko kahvihammasta kolottaa? Ystävät näkivät toisensa. Augusti oli ostanut kellon kodin seinälle.
-Kyllä täällä vaan väkeä riittää, huomasitteko Lillahusin Birgitin ja Linjakujan Marthan ja Lyydian? Bertta sanoi.
-Täällä oli monta muutakin tuttua, tällä kertaa ei näkynyt Tanelia hassuttelemassa myyntipöydän takana. Eeva-Liisa sanoi. Hän muisti Tanelin Sepin ja Marja-Leenan häistä.
-Tälläiset tapahtuvat taitavat koota yhteen monta harrastajaa? Maija kysyi.
-Sylviankylän valokuvaaja Sepi on tälläisillä messuilla käynyt monta kertaa Marja-Leenan kanssa. Eeva-Liisa tiesi kertoa. Sepiltä he olivat tästäkin messusta kuulleet ja innostuneet sitten lähtemään joukolla matkaan.
-Kierrellään vielä hetki ja käydään sitten ennen junan lähtöä haukkaamassa jotain syötävää. Maija ehdotti ja se sopi kaikille.
Bertta ja Augusti kävivät katsomassa myös pieniä eläimiä, Heille oli kevään aikana tullut pieni kissa seuralaiseksi mutta Viherkotiin kaivattiin koiraa lemmikiksi. Sellainen kenties joskus muuttaisi vielä Viherkotiin.
Lopulta Viherkodin väki kierteli ihastelemassa messujen nukketarjontaa.
Sitten olikin jo kotiin lähdön aika. Bertta ja Augusti kävivät pikaruokalassa syömässä suolaiset hotdogit.
Eeva-Liisa ja Maija kävivät kahvilassa kahvilla, teellä ja leivoksilla.
He tulivat pikaruokalasta hakemaan Augustin ja Bertan ja lähtivät sitten yhdessä kohti juna-asemaa ja takaisin Viherkotiin kassit täynnä uusia ostoksia.
Olipas mukavat messut, kiitos niin myyjille kuin nukkekotiharrastajille joiden kanssa oli kiva vaihtaa kuulumisia =) Monta pöytää jäi ihanuuksista kuvaamatta mutta kaikkea kivaa oli kyllä tarjolla nukkekotiharrastajille. Kiitos järjestäjille messuista!
Tässä vielä Sylviankadun väen uusia hankintoja, yleensä en tälläisiä kuvia ostoksista julkaise mutta tehdään tällä kertaa poikkeus. Nämä päätyvät sitten omille paikoilleen ajan kanssa.
